Kouluterveyskysely 2017 ja TEAviisari 2017, perusopetus

Koko maa

Valittu indikaattori kuviona: Koulun monialainen oppilashuoltoryhmä kokoontui keskimäärin kerran kuukaudessa tai useammin

Indikaattori tuottaa tietoa niiden oppilaiden osuudesta (%), joiden koulussa monialainen oppilashuoltoryhmä kokoontui lukuvuoden 2016–2017 aikana keskimäärin noin kerran kuussa tai useammin.

Indikaattori perustuu kysymykseen: 12. Kuinka usein koulun monialainen oppilashuoltoryhmä keskimäärin kokoontui lukuvuoden 2016–2017 aikana? Vastausvaihtoehdot: 1) ei lainkaan (0 pistettä), 2) kerran kuukaudessa (0 pistettä), 3) noin kerran kahdessa kuukaudessa (0 pistettä), 4) noin kerran kuukaudessa (100 pistettä), 5) useamman kerran kuukaudessa (100 pistettä). Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2017

Kaikki opiskeluhuollon indikaattorit aiheen mukaan

Palaa alkuun

Opiskeluhuoltoryhmän toiminta

Koulukohtaiselle opiskeluhuoltoryhmälle on säädetty useita tehtäväkokonaisuuksia. Tehtävien hoitaminen edellyttää, että ryhmä kokoontuu suunnitelmallisesti ja riittävän usein. Opiskeluhuoltoryhmän kokoonpanon on oltava riittävän laaja ja monialainen. Opiskeluhuollon toimijoiden lisäksi oppilaat ja huoltajat sekä yhteistyökumppanit kutsutaan mukaan ryhmän työskentelyyn.

Koko maa

Opiskeluhuoltopalveluiden resurssit

Opiskeluhuoltopalvelut eli kouluterveydenhuolto sekä kuraattori- ja psykologipalvelut tulee resursoida riittävästi ja suhteessa koulun tarpeisiin. Kouluterveydenhuollon lääkäreille ja terveydenhoitajille on olemassa virallinen valtakunnallinen mitoitussuositus. Kuraattori- ja psykologipalvelut mitoitetaan siten, että oppilaat voivat halutessaan päästä vastaanotolle lain määräaikojen puitteissa. Opiskeluhuollon palvelujen henkilöstö tekee myös yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä ja osa heidän työajastaan varataan tähän.

Koko maa

Palaa alkuun

Tarve opintojen edistämiselle

Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää oppilaiden terveyttä ja hyvinvointia. Opiskelukykyyn vaikuttavat voimavarat, mukaan lukien fyysinen ja psyykkinen terveys ja sosiaaliset suhteet. Ongelmat näissä voivat vaikuttaa oppimiseen ja opintojen etenemiseen. Koulupoissaolot voivat joskus olla merkki oppimis- tai sopeutumisongelmista, koulukiusaamisesta, mielenterveyden häiriöistä tai päihdeongelmista. Kouluyhteisössä voidaan myönteisellä palautteella ja opintojen vahvuusalueiden huomioimisella ehkäistä poissaoloja ja opintojen keskeyttämistä. Koulun käytännöt poissaolojen ehkäisemiseksi ja seuraamiseksi kirjataan opiskeluhuoltosuunnitelmaan. Poissaolojen ja opintojen keskeyttäneiden määrät tulee huomioida myös oppilaitoksen terveellisyyden ja turvallisuuden tarkastuksissa.

Koko maa

Tarve hyvinvoinnin huomioimiseen opintojen järjestämisessä

Voimavarat ovat tärkeä osa opiskelukykyä. Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää oppilaiden ja opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea kasvua ja kehitystä. Koulutyö ei saa kuormittaa fyysisesti tai henkisesti liikaa, sillä jatkuva kuormitus voi aiheuttaa koulustressiä tai koulu-uupumusta. Oireina voivat olla esimerkiksi uupumusasteinen väsymys, koettu opintojen merkityksen vähentyminen ja välinpitämätön suhtautuminen opintoihin sekä riittämättömyyden tunne opinnoissa. Opiskeluhuollossa tulee seurata koulutyön kuormittavuutta ja huomioida lapsen ja nuoren oma kokemus jaksamisestaan.

Koko maa

Palaa alkuun

Tarve terveellisten elintapojen edistämiseen

Terveellisten elintapojen edistämisen näkökulma tulee ottaa huomioon koulun arjen toiminnassa. Arjen toiminta tarkoittaa opettajien toimintaa (esimerkiksi opetuksen sisältöjä, menetelmiä ja järjestelyjä) sekä koulun muuta toimintaa, kuten esimerkiksi välitunteja ja ruokailutilanteita. Terveellisillä elintavoilla on yhteys lapsen ja nuoren jaksamiseen, oppimiskykyyn, sairauksien ehkäisyyn sekä yleiseen hyvinvointiin. Kouluissa terveellisiä elintapoja voidaan edistää muun muassa mahdollistamalla terveellisten valintojen tekeminen, näyttämällä esimerkkiä, antamalla tietoa, ohjausta, neuvontaa ja tukea sekä järjestämällä esimerkiksi ryhmätoimintaa terveellisten elintapojen omaksumisen tueksi. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää lasten, nuorten ja vanhempien osallisuutta opintojen ja työskentelyn järjestämisen suunnitteluun. Keskeistä on, että opiskeluhuoltoryhmässä on sovittu, miten terveellisten elintapojen edistäminen huomioidaan opintojen ja työskentelyn järjestämisessä.

Koko maa

Tarve tunne- ja vuorovaikutustaitojen ja mielenterveyden edistämiseen oppilaitoksessa

Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä kouluyhteisön ja mielen hyvinvoinnin perusteita. Vahvistamalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja voidaan edistää luokan hyvää ilmapiiriä, oppimista, lasten ja nuorten itsetunnon kehittymistä, ristiriitojen ratkaisua, kaverisuhteita sekä koulun ja kodin välistä yhteistyötä. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja opitaan koko elämän ajan eri ympäristöissä. Niiden oppimista tukevia sisältöjä on useissa oppiaineissa ja ne voidaan ottaa huomioon työtavoissa. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen kouluissa on kehitetty erilaisia ohjelmia ja materiaaleja. Keskeistä on, että opiskeluhuoltoryhmässä on sovittu, miten yleisiä tunne- ja vuorovaikutustaitoja, myönteistä työskentelyilmapiiriä, arvostavaa ja avointa kommunikaatiota sekä lasten ja nuorten mielenterveyttä, yhteenkuuluvuutta ja huolenpitoa toisista edistetään ja tuetaan.

Koko maa

Palaa alkuun

Tarve oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistämiseen

Kouluympäristön turvallisuus ja yhteisön hyvinvointi tarkastetaan monialaisessa yhteistyössä koulun toimijoiden, kouluterveydenhuollon, terveydensuojelun, kiinteistön omistajan ja huollosta vastaavan ym. tahojen kanssa kolmen vuoden välein. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota kiinteistön terveellisyyteen ja turvallisuuteen, turvallisuuden edistämiseen, yhteisön hyvinvointiin sekä opiskeluhuoltoon. Tarkastuksen pohjaksi kerätään tietoa eri tahoilta ja lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteistä ja niiden vastuutahoista.

Koko maa

Tarve kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ehkäiseville ja vähentäville toimintatavoille oppilaitoksessa

Kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisy ja niihin puuttuminen on osa opiskeluhuoltotyötä ja tärkeää oppilaiden ja henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta. Kiusaaminen ja häirintä lisäävät erilaisten terveys- ja hyvinvointiongelmien riskiä, joten niiden tunnistamiseen on kiinnitettävä huomiota. Kouluja velvoitetaan sekä lainsäädännössä että opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteissa laatimaan suunnitelma oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Toimintaohjeet ja mallit näiden ehkäisemiseksi ja niihin puuttumiseksi tulee olla kaikkien tiedossa. Kiusaamisen, väkivallan ja seksuaalisen häirinnän ehkäisyä voidaan arvioida ilmiöiden esiintyvyyden kautta sekä niihin puuttumista selvittämällä oppilaiden kokemuksia aiheesta.

Koko maa

Palaa alkuun

Tarve toimintakulttuurin kehittämiselle

Toimintakulttuuri on osa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, jolla koko opiskeluyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Hyvinvoivassa opiskeluyhteisössä vallitsee luottamus ja avoimuus ihmisten välillä ja jokainen kokee tulevansa kuulluksi. Yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen edellyttää yhteistyötä ja kaikkien näkemysten kuulemista ja huomioimista.

Koko maa

Tarve opiskelijoiden osallisuuden edistämiseen

Lasten, nuorten ja huoltajien osallisuus on toimivan opiskeluhuollon toteuttamisen ja hyvinvoivan kouluyhteisön edellytys. Mahdollisuus vaikuttaa itseä koskeviin asioihin tukee lapsen ja nuoren elämänhallintaa ja hyvinvointia. Osallisuuden tukeminen edellyttää lasten ja nuorten sekä vanhempien mielipiteiden kuulemista, turvallista luokka- ja kouluyhteisöä sekä riittävää ja sopivassa muodossa olevaa tiedon saantia koulun ja opiskeluhuollon toiminnasta sekä vaikutusmahdollisuuksista. Käytettävissä on runsaasti osallisuutta tukevia toimintatapoja. Tärkeä on myös huomata, että opiskeluhuollon toteuttaminen yhteistyössä vanhempien kanssa on lakisääteinen velvoite.

Koko maa

Palaa alkuun

Tarve vanhemmuuden ja koko perheen tukemiseen

Vanhemmuuden tuki on lapsen ja nuoren hyvinvoinnin edistämistä ja tukemista. Se on myös keino vähentää lasten ja nuorten eriarvoisuutta. Vanhemmuutta voi oppia ja sen tukemista voidaan vahvistaa tuomalla ammattilaisten työskentelyn tueksi lapsen/nuoren ja vanhemman vuorovaikutusta edistäviä työmenetelmiä sekä yhteisöllisyyttä vahvistamalla. Hyvä lapsen/nuoren ja vanhemman välinen suhde suojaa ja kannattelee lasta ja nuorta monessa mielessä. Lapsilla ja nuorilla, joilla on hyvä suhde vanhempiinsa, esiintyy vähemmän mielenterveyden ja hyvinvoinnin haasteita. Hyvällä vuorovaikutuksella on yhteys myös lapsen ja nuoren oppimiskykyyn.

Koko maa

Palaa alkuun

Palvelujen käyttö

Opiskeluhuollon tavoitteena on edistää oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä turvata varhainen tuki sitä tarvitseville. Terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin ja psykologin palveluista ja niiden saatavuudesta tulee tiedottaa lapsille, nuorille, huoltajille ja koulun henkilöstölle. Palveluiden käyttöä edistävät riittävien henkilöstöresurssien lisäksi niiden esteetön sijainti koulurakennuksessa sekä avoin vastaanotto, jolle lapset ja nuoret voivat tulla aikaa varaamatta. Runsas palvelujen käyttö voi kertoa sekä palvelujen hyvästä saatavuudesta että runsaasta palvelujen tarpeesta. Vastaavasti palvelujen vähäinen käyttö voi kertoa siitä, että palveluja on heikosti saatavilla tai siitä, että palvelujen tarve on vähäinen. Tulokset tulee suhteuttaa paikallisesti palvelujen resursseihin sekä palvelujen keskinäiseen työnjakoon.

Koko maa

Tarve avun saatavuuden parantamiseen

Opiskeluhuollon palveluilla voidaan vastata lasten ja nuorten tuen ja avun tarpeeseen heidän jokapäiväisessä elinympäristössään. Opiskeluhuoltopalvelujen saatavuudesta on säädetty oppilas – ja opiskelijahuoltolaissa. Terveydenhoitajan työaika kouluterveydenhuollossa tulee järjestää siten, että oppilas voi tarvittaessa päästä vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa tulee järjestää viimeistään seitsemäntenä työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on pyytänyt sitä. Kiireellisessä tapauksessa keskustelumahdollisuus tulee järjestää samana tai seuraavana työpäivänä. Keskustelumahdollisuus tulee järjestää myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenoton perusteella.

Koko maa

Tarve palvelujen laadun kehittämiseen

Kouluterveydenhuollon terveystarkastuksissa selvitetään oppilaan kasvua, kehitystä ja hyvinvointia sekä ikävaiheen että yksilöllisen tarpeen mukaan. Erityisesti laajoissa terveystarkastuksissa vuosiluokilla 1, 5 ja 8 selvitellään koko perheen hyvinvointia yhdessä vanhempien kanssa. Näihin tarkastuksiin sisältyy myös opettajan antama arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa.

Koko maa